Egzotikan omistaja ja johtaja Rokas Lipeikis on voittanut Liettuan ja Baltian rallicupin kymmenen kertaa ja hallitsi Liettuan rallia kymmenen kauden ajan – myös lumisilla ja jäisillä talvierikoiskokeilla. Harva tietää paremmin, mitä auto tarvitsee pysyäkseen hallinnassa liukkaalla tiellä. Kun puhe kääntyy talvirenkaisiin, kilpauransa jo lopettanut Lipeikis on kuitenkin vankka konservatiivi: pohjoisen talven paras valinta on nastarengas. Kaikki muut vaihtoehdot ovat hänen mukaansa suurempi tai pienempi kompromissi turvallisuuden kustannuksella.
Hän muistuttaa myös, ettei yhdestä tai kahdesta vähälumisesta talvesta pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä: jäätä, jäätävää sadetta ja mustaa jäätä voi tulla minä talvena tahansa.
1. Miten talvirenkaat kannattaa valita?
”Talvirenkaat on valittava hyvin vastuullisesti, eikä mainosten syöttiin kannata tarttua – osa niistä on häpeilemättömän valheellisia. Välimuotoista rengastyyppiä tai välimuotoista kumiseosta ei ole, joten valinta tehdään nastarenkaiden, pohjoismaisten pehmeän seoksen kitkarenkaiden ja Keski-Eurooppaan suunniteltujen kovemman seoksen talvirenkaiden välillä. Ratkaisun ei pitäisi perustua EU-rengasmerkinnän ’hyviin’ kirjaimiin, jotka kertovat lähinnä jarrutusmatkasta kesänkaltaisissa oloissa, vaan siihen, missä ja miten todella ajat”, Rokas Lipeikis sanoo.
2. Miksi nastarenkaat?
Suomessa lämpötila pysyy suurimman osan talvesta pakkasen puolella, ja kun suojasäät ja pakkaset vuorottelevat, syntyvät kaikkein vaarallisimmat olot: jäätävä sade ja erityisen petollinen musta jää. Tällaisissa oloissa laadukkaat nastarenkaat ovat Lipeikisin mukaan turvallisin ja monipuolisin valinta.
Suomen nastarengassäännöt ja -päivämäärät löydät oppaasta Nastarenkaat Suomessa.
3. Melu vai turvallisuus: tekniikka on kehittynyt
Kokeneen ammattilaisen mukaan nastarenkailla on oikeastaan vain yksi haittapuoli: ne pitävät hieman enemmän melua. Rengasvalmistajat kehittävät nastatekniikkaa kuitenkin jatkuvasti, ja nastarenkaat hiljenevät koko ajan. Nykyaikaisissa nastarenkaissa on aiempaa enemmän nastoja, ja nastat itse ovat pienempiä ja kevyempiä, joten melu on vähentynyt selvästi ja pito jäällä parantunut huomattavasti. Nykyaikaisen nastarenkaan sisämelu on vain hieman kitkarengasta suurempi – pieni hinta siitä, että kriittisessä tilanteessa autolla voi vielä väistää ja välttää pahimman.
Lipeikisin mukaan auton hallinta on vielä tärkeämpää kuin jarrutusmatka: pahimmat seuraukset eivät synny silloin, kun liukuu edellä ajavan perään, vaan kun mutka osoittautuu liian jyrkäksi ja auto ajautuu hallitsemattomasti vastaantulevien kaistalle – tai kun vastaan syöksyy auto eikä nopeaan, päättäväiseen väistöliikkeeseen enää ole pitoa. ”Yhteenvetona: kuivalla tai märällä tiellä voi ajaa turvallisesti millä tahansa talvirenkailla, mutta äärimmäisissä talviolosuhteissa nastarenkaat ovat turvallisimmat. Jokainen kuljettaja päättää itse, mikä hänelle on tärkeintä. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että tärkeintä on turvallisuus jäisellä tiellä – eikä mikään talvi ole vielä säästänyt meitä siltä”, Lipeikis sanoo.
4. Nastat parantavat myös muiden turvallisuutta
Liikenneturvallisuuden asiantuntijat muistuttavat vielä yhdestä seikasta: nastarenkaat karhentavat jäisen tai polanteisen tien pintaa, mikä voi tehdä ajamisesta turvallisempaa myös kitkarenkailla ajaville. Kun lasketaan nastojen kuluttamien teiden päällystämisen tai tiemerkintöjen uusimisen kustannuksia, kannattaa punnita myös liukkailla teillä sattuvien onnettomuuksien hintaa.
5. Kun nastat eivät käy – pohjoismainen kitkarengas
Lipeikis suosittelee nastarenkaita useimmille kuljettajille. Poikkeuksia ovat ne, jotka ajavat enimmäkseen suurten kaupunkien hyvin hoidetuilla kaduilla, sekä ne, jotka ajavat säännöllisesti maihin, joissa nastarenkaat on kielletty, kuten Saksaan tai Puolaan. Jos nastoista on tällaisista syistä luovuttava, paras valinta on pohjoismainen pehmeän seoksen kitkarengas.
”Se on täysin hyvä vaihtoehto niille, jotka eivät voi käyttää nastarenkaita. Vaikeissa talviolosuhteissa tällaiset renkaat jäävät nastarenkaista jälkeen lähinnä jäällä”, Lipeikis neuvoo.
6. Myytit ja todellisuus pehmeistä seoksista
Lipeikis käsittelee myös pehmeän seoksen renkaisiin liittyviä stereotypioita – että ne muka ”käyttäytyvät huonosti paljaalla asfaltilla” tai ”kuluvat hyvin nopeasti”. Se on voinut pitää paikkansa noin 20 vuotta sitten suunniteltujen renkaiden, kuten Nokian Hakkapeliitta Q:n tai Dunlop Graspic DS3:n, kohdalla. Sen jälkeen valmistajat ovat tuoneet markkinoille kaksi tai kolme uutta sukupolvea: nykyaikaisia kitkarenkaita valmistetaan T- (enintään 190 km/h) ja H-nopeusluokissa (enintään 210 km/h), ja ne ohjautuvat tarkasti ja tehokkaasti sekä paljaalla asfaltilla että ankarissa talviolosuhteissa. Lipeikisin mukaan esimerkiksi Bridgestone Blizzak VRX:n jarrutusmatka paljaalla asfaltilla on lähes sama kuin kovemman seoksen Continental TS 830:n – 100 km/h:n nopeudesta jälkimmäinen pysähtyy vain noin metrin aiemmin. Pienemmillä nopeuksilla eroa ei huomaisi lainkaan. Sama pätee kulumiseen: kun renkailla ei ajeta kesällä ja asfaltilla vältetään rajuja lähtöjä, äkkijarrutuksia ja jyrkkiä liikkeitä, ne kestävät vuosia.
7. Kova seos – ei pohjoiseen talveen
”Kovemman seoksen talvirenkaat eivät sinänsä ole huonoja, mutta ne on suunniteltu Keski-Euroopan markkinoille eivätkä ne sovi pohjoisiin olosuhteisiin: pakkasessa ne kovettuvat huomattavasti, pito heikkenee ja jäällä ne ovat täysin epäluotettavia. Jäisiä teitä on leudoimpinakin talvina – yksikin liukuminen mutkassa vastaantulevien kaistalle voi johtaa erittäin vakaviin seurauksiin”, Lipeikis toteaa.
8. Kannattaako talvella ajaa ympärivuotisilla renkailla?
Lipeikis neuvoo vastustamaan houkutusta ajaa talvella ympärivuotisilla renkailla. Ne ovat vaihtoehto vain, jos olet täysin varma, ettei sinun koskaan tarvitse lähteä kiireellä liikkeelle juuri pahimmissa oloissa – mustalla jäällä, jäätävässä sateessa tai iljanteella. Ympärivuotiset renkaat pärjäävät kohtuullisesti pehmeällä lumella, mutta pakkasen ja jään tullen ne lakkaavat ”toimimasta”. Suomessa ympärivuotinen rengas kelpaa talvirenkaaksi vain, jos siinä on 3PMSF-merkintä (lumihiutale kolmihuippuisen vuoren sisällä).
9. Milloin renkaat vaihdetaan ja kuinka syvät urat tarvitaan?
”Turvallinen ajo talviolosuhteissa edellyttää riittävää urasyvyyttä – kokemukseni mukaan vähintään 4 mm. Älä myöskään odota kalenteria: talvirenkaat toimivat kesärenkaita paremmin, kun ilman lämpötila laskee alle +7 °C:n. Toisaalta pehmeän seoksen renkaiden liian aikainen vaihto voi kostautua: tällaisia renkaita ei ole suunniteltu kovaan käyttöön lämpimällä säällä, ne ylikuumenevat nopeasti ja vaikeuttavat auton hallintaa kriittisissä tilanteissa. Jotkin valmistajat eivät suosittele pehmeitä renkaita yli +15 °C:n lämpötiloissa. Jos sää lämpenee yllättäen talvirenkaiden vaihdon jälkeen, kannattaa ajaa selvästi rauhallisemmin ja välttää pitkiä matkoja suurella nopeudella”, Lipeikis korostaa.
Suomessa talvirenkaiden lakisääteinen vähimmäisurasyvyys on 3 mm, ja Traficom suosittelee vaikeisiin lumi- ja sohjo-oloihin vähintään 5 mm. Päivämäärät ja säännöt löydät oppaasta Milloin renkaat vaihdetaan Suomessa?
10. Rengaspaine – yksinkertainen mutta ratkaiseva
Vielä yksi yleispätevä ja hyvin tärkeä asia on rengaspaine. Vain kun renkaat on täytetty täsmälleen ajoneuvon valmistajan ohjeen mukaan, auto käyttäytyy moitteettomasti ja matkat ovat mahdollisimman turvallisia. Sekä liian korkea että liian matala paine vaikuttaa siihen, kuinka tasaisesti renkaat kuluvat ja kuinka kauan ne kestävät.
Paine tarkistetaan ja säädetään vain kylmistä renkaista – kun niiden lämpötila on lähellä ympäröivän ilman lämpötilaa. Hyvin yleinen virhe on pysähtyä kesken matkan huoltoasemalle ja säätää jo lämmenneiden renkaiden painetta.
Turvallisia matkoja kaikille autoilijoille – Rokas Lipeikis, Egzotikan johtaja!
